Sivun lopussa on tietoja matkan kustannuksista ja linkki valokuvakansioon joka löytyy myös sivulta: Kuvat. Valokuvakansion kuviin saa esiin myös kuvatekstin.
10.6.2022 Kohti Keski-Turkkia.
Istuimme vihdoin lentokoneessa valmiina lähtöön, kone oli puolituntia myöhässä, mutta ehtisimme vielä hyvin jatkolennolle Antalyasta Kayseriin. Toiveet alkoivat kuitenkin rapista kun istuimme vielä tunninkin kuluttua koneessa odottamassa ilmaan pääsyä! Helsinki-Vantaalta ei löytynyt tulostinta mistä saada ulos virallisia lentoonlähtöpainoja koneelle, nykyaikaa! No vihdoin lähes kaksi tuntia myöhässä pääsimme matkaan kohti Turkkia, kello oli 03.00, edessä oli siis hyvin pitkä päivä.
Turkissa kaikki oli hoidettu esimerkillisen hyvin. Jatkolento odotti myöhästyneitä matkustajia ja koneemme ulkopuolella oli opastajat jotka veivät meidät ulkomaanterminaalista kotimaanterminaalin oikeille tiskeille. Lopulta pääsimme jatkolennon portille ja taululla luki: "Viimeinen kuulutus". Seisoimme tovin hieman hämillään jonossa, odottivatko he vain meitä lennolle, vaiko näitä satoja ihmisiä joita kyseessä olevan portin edessä oli? Heli kävi kysymässä asiaa ja selvisi että lento onkin myöhässä, eikä ketään ole vielä otettu koneeseen joten odotuksemme jatkui.
Pääsimme lopulta perille Kayseriin jossa meitä oli vastassa aurinkoinen +26 asteen sää. Ajoimme lentoasemalta hotellille taksilla, 3km matkan hinnaksi tuli ruhtinaalliset 2.8e.
Loppupäivän aikana tutustuimme huikean kauniiseen ja halpaan Kayserin miljoonakaupunkiin ja lepäsimme hotellilla. Kayserissa emme nähneet yhtään ulkomaalaista turistia, kaikki tuntuvat menevän lennoilta suoraan Kappadokiaan. Se oli vain positiivinen asia!
11.6.2022 Koc Dag 2630m.
Lunastimme aamulla vuokra-auton, tankkasimme sen (1.6e/ltr) ja suuntasimme kohti vuoristoa. Teimme samalla muutoksen päivän suunnitelmiin ja päätimme sääolosuhteista johtuen siirtää suuren vuoren valloitusta päivillä eteenpäin. Tuleville päiville ennusteet lupasivat iltapäivisin ukkoskuuroja, sellaisen aikaan ei olisi mukavaa seistä avonaisella vuorella yli kolmen kilometrin korkeudessa. Koko alkukesä on täällä paikallisten mukaan ollut poikkeuksellisen sateinen ja paikoin viileä.
Ajoimme kauppojen kautta etukäteen varaamallemme hotellille, josta saimme taas heti huoneen, tunteja etuajassa, kuten Kayserissakin. Palvelu ainakin pelasi hyvin ja tilaa tuntui useissa hotelleissa olevankin, johtuen koronan jälkeen hitaasti palautuvasta turismista. Hotellilla emme aikailleet, pakasimme päiväreppuihin keittimen, ruuat, juomaa ja lähdimme kohti Koc vuoren huippua. Lennon jälkeen päiväreppujen pakkaaminen oli tosin hieman vaikeaa sillä kaikki varusteet oli tungettu rinkkoihin mahdollisimman tiiviisti, purettavaa oli paljon jotta löytäisimme kaiken tarvittavan mukaamme, vai löysimmekö sittenkään?
Sää oli lähes selkeä, lämpötila varjossa +20 astetta ja paikoin kevyt tuuli vilvoitti nousua. Nousun alussa pääsimme kuvaamaan Anatolian maaoravia, eräässä kolossakin kurkisteli uteliaana kolme poikasta. Vähän aikaa tarkemmin maanpintaa seurattuamme näitä oravia oli lähes kaikkialla. Oravia jotka muistuttivat pikemminkin mangustia kuin oravaa.
Päiväretki oli todella nautittava, sillä jouduimme etsimään nousureittiä huipulle. Alustana oli kivikkoa, heinikkoa, mättäitä, lunta ja paikoin kaikkialla tuntui olevan piikkisiä puskia, luovimme kohti huippua parasta uraa etsien.
Lopulta pääsimme Koc Dagin 2630m huipulle. Ihailimme näkymää kohti Kayserin miljoonakaupunkia sekä Erciysin massiivia. Paluumatkalla oikaisimme hieman jyrkemmän seinämän kautta kattilalaaksoon jossa päätimme ruokailla. Ruokailussa siirryimme kivikauden välineisiin. Repuissa ei ollut nimittäin mukana lusikoita, eikä kattilan otinta! Syvästä ruokapussista söimme siis sopivan muotoisilla kivillä ja kattilan ottimena toimi bensiinikeittimen alumiininen tuulisuojalevy, eristettynä keitinpussilla.
Samaan aikaan etelätaivaalle syntyi kuin tyhjästä tumma ukkospilvi joka laajeni pelottavan nopeasti. Kivinen lusikka alkoi lappaa ruokaa suuhun tihenevää tahtia sillä tässä vaiheessa matkaa vaelluskenkien totaalinen kasteleminen ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta.
Ruokailun jälkeen kiihdytimme vauhtia ja saimme niskaamme vain muutaman pisaran vettä, pahin myrsky katosi taivaalta yhtä nopeasti kuin oli sinne ilmestynytkin. Jo ensimmäisenä päivänä saimme siis kokea tämän alueen "normaalin" - taivas voi olla täysin selkeä, kunnes sekunneissa alkaa eteesi muodostumaan pilviharso joka on hetkessä tumma ukkos-solu. Voimaa uhkuva, jyrisevä mörkö! Joko se kasvaa, tulee päällesi, heittää salamoita ja vettä niskaasi, tai sitten se kuihtuu pois, ilmestyen selkäsi taakse uudestaan... Saimme matkana aikana hämmästellä usein tällaista taivaannäytelmää, joka kerta sen nopeus oli käsittämätön.
12.6.2022 Derinkuyun maanalainen kaupunki ja Güzelyurtin huikea Yüksek Kilise.
"Derinkuyun noin 1300 vuotta vanha maanalainen kaupunki ulottuu jopa 85 metrin syvyyteen. Kaupungissa asui yli 20 000 asukasta ja se oli myös yhteydessä pienempiin maanalaisiin kaupunkeihin kilometrien pituisilla tunneleilla. Maan alla on 18 kerrosta joissa sijaitsi koulut, tallit, viinitarhat, asutustilat, tuuletus- ja vesikanavat yms."
Matkan oli tarkoitus jatkua kohti Göllü Dag vuorta ja seuraavan yön olisimme teltassa mutta upean Derinkuyn maanalaisen kaupungin jälkeen päätin varata yöksi hotellin pienestä Güzelyurtin kylästä. Tuo hotelli olikin rauhallisella ja hienolla paikalla.
"Yüksek Kilise (Korkea kirkko) kirkko rakennettiin 1800-luvulla korkean kallion päälle, jossa sijaitsee myös Bysantin ajan kappeli (500-luku). Paikka tunnettiin ns. Tyttöjen luostarina. Kirkon ympärillä on neoliittisen aikakauden asumuksia (8000 eaa)."
Hotelliin majoituttua lähdimme iltapäiväretkelle katsomaan läheistä Yüksek Kilise, kirkkoa. Kirkko sijaitsee korkealla mäellä ja on todella vaikuttava näky, tulee tunne kuin olisi itse siirtynyt johonkin elokuvaan. Todella eeppinen näky! Seikkalimme kirkon alueella ja ihailimme välillä pilvien välistä näkyvää Hasan Dagin 3268m aktiivista tulivuorta. Tällainen rento lomapäivä tuli täysin oikeaan paikkaan. Koko päivän ajomatka 150km.
13.6.2022 Kizil Kilise, eeppinen Göllü Dag 2143m ja laumanvartijat.
" Kizil Kilise "Punainen kirkko" on osittain raunioitunut kuudennen vuosisadan kirkko. Kirkko on saanut nimensä sen rakentamiseen käytetystä punaisesta kivestä. Rakennus on World Monuments Watchin luettelossa. Rakennuksen tarkkaa rakentamisaikaa ei ole pystytty selvittämään ja sitä on käytetty joko keisarillisena pyhättönä tai hautakappelina."
Hotellin aamupalan jälkeen ensimmäinen pysähdyskohde oli 8 kilometrin päässä sijaitseva huikaisevan kaunis Kizil Kilise. Tämä kirkko sijaitsee keskellä ei mitään ja on pysynyt sijainnista johtuen myös turistibussien reiteiltä poissa, toivottavasti pysyykin. Kirkko on niin huikaisevan kaunis että salittakoot sen säilyttää oma salaperäisyys eeppisessä maisemassaan.
" Göllü Dag on yksi tulivuori suuressa Derinkuyun-kalderakompleksissa. Vuorelta löytyy runsaasti obsidiaania ja juuri tämä vuori liittyy vahvasti neandertalin ihmisen siirtymiseen Afrikasta Eurooppaan. Vuoren obsidiaanista tehtyjä työkaluja on löydetty ympäri Eurooppaa.
Itse asiassa kaikki vanhimmat työkalut mitä alueella on löydetty on tehty Göllü Dagin obsidiaanista, siten vuorella on edelleen näkyvissä jälkiä ihmisten ensimmäisistä "työpajoista". Vuori on saanut nimensä kraaterijärven mukaan ja se on purkautunut viimeksi noin miljoona vuotta sitten. Vuoren huipulla on myös 800 eaa ikäinen uusheettiläisen ajan asutus, suurin rakennus on kooltaan 112x228m. Samalta ajalta on myös alueen haudat."
Kirkon jälkeen matka jatkui, seuraava yöpaikkamme sijaitsisi vain 20km päässä maaseudulla, omassa teltassa. Telttapaikan löydettyämme oli ruokailun aika, keitintä etsiessä paikalle tuli myös kaksi hyvin nuorta Kangalin koiraa jotka jäivät hengailemaan luoksemme. Ruokailun jälkeen pakkasimme reput ja mukaan lähti myös kuorivaatteet sillä taivaalla liikkui paljon tummia pilviä ja taivaalta oli tullut alaskin jo muutama pisara vettä. Lämpötila oli tällaiseen vuoristoseikkailuun mukava, turkkilaisittain jopa hyvin viileä +19 astetta.
Nousun alkuvaiheessa jouduimme menemään kohtuullisen läheltä lammaslaumaa jolloin suurikokoinen Kangalin koira juoksi meitä kohti kovaa haukkuen. Lauman paimenena toiminut alle 12 vuotias poika juoksi kuitenkin nopeasti ottamaan koiran kiinni ja retuutti sen pois luotamme, sillä nämä koirat voivat oikeasti saada aikaan pahaa jälkeä. Jatkoimme nousua kohti Boc Tepen 2050m huippua. Rinne oli paikoin jyrkkä ja mutkittelimme kohti huippua. Keräsimme nousun edetessä myös muutaman hienon obsidiaani palan reppuihimme. Jännitys tiivistyi Boc Tepen huipun lähestyessä, olimmeko aloittaneet nousun täysin oikeasta paikasta? Sillä alueella ei ole mitään reittejä ja paikka oli arvioitu kohta jonka kautta voisimme ehkäpä jatkaa matkaamme kohti Göllüa.
Hymy alkoi leviämään kasvoillemme kun tunnistimme vuoren takaa näkyvän, korkeamman vuoren, olimme oikeassa paikassa.
Alkoi laskeutuminen uskomattoman kauniiseen ja vehreään laaksoon. Kuvittelimme miltä tässä laaksossa on näyttänyt kymmeniätuhansiavuosia sitten, kun neanderthalin ihmiset louhivat täällä obsidiaani.
Laakson pohjalla mykistyimme. Seisoimme yllättäen vanhan hautausmaan edessä. Mietimme ääneen: "Vain Turkissa tällainen on mahdollista! Vaellat keskellä ei mitään ja törmäät mielettömän vanhoihin koskemattomiin hautoihin."
Hauta alueen jälkeen kuin tyhjästä oli laakson perälle muodostunut musta jylisevä ukkos-solu. Silloin tällöin taivaalta tippui muutama pisara vettä. Toivoimme että pilvi kaartaisi ohi. Jatkoimme nyt nousua jyrkkenevällä rinteellä kohti huippua. 2080 metrin korkeudessa ukkosmyrsky tuli kuitenkin päälle. Puimme kovassa sateessa kuorivaatteita päällemme ja kirosimme sateen ajoitusta. Juuri kun lähestymme huippua tulee myrsky, vieläpä ukkosmyrsky! Lämpötila tippui +14 asteeseen.
Jatkoimme nousua myrskystä piittaamatta ja saavuimme tämän huikean vuoren huipulle 2143 metriin. Yksikään kuva ei kerro huipun tunnelmaa, fiilistä, ulkonäköä, sillä kraateri oli todella vaikuttava. Se on luonnossa paljon syvempi kuin kuvissa, lisäksi paljon suppeampi. Ja kuin kruununa myrsky loppui huipulla yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Saimme otettua huippukuvat.
Paluumatkalla teimme ruuan ja ruokaillessa silmäilimme taas laakson perukoille missä entistä suurempi myrsky jyrisi uhkaavasti.
Tällä kertaa myrsky pysyi kuitenkin paikoillaan ja jatkoimme ruokailun jälkeen matkaa kohti leiriä. Leiriin päästyä pystytimme teltan ja aloimme aikaisin nukkumaan. Takana oli noin 10 kilometrin melko vaativa vaellus, keskinopeus oli noin 1,5km/h.
Heräsimme yöllä kun Kangal tuli haukkumaan teltan viereen, pian ilmestyi toinen. Pikaisesti mielessä kävi oliko kyseessä lähellä olevien laumojen vartijat vaiko villikoiria? Villikoirat nousivat ajatuksiin, sillä Turkissa ne ovat jopa tappaneet ihmisiä mm. Kayserin esikaupunkialueella jossa 25 koiran lauma repi kappaleiksi erään lukiolaisen. Haukkuminen jatkui kunnes paikalle ilmestyi myös kolmas koira. Tämä oli selvästi uhmakkaampi ja suurempi. Sen haukku sai lähes veren seisahtamaan! Pian tajusin että koirien kohde emme ole me, vaan jotain aivan telttamme takana. Haukkuminen jatkui kunnes se hieman siirtyi ja vaimeni lopulta kokonaan. Äänistä päätellen kaksi koiraa jäi kuitenkin lähettyville vielä toviksi.
Omat uneni oli muutenkin koko yöltä jo sekaisin. Nukuimme niin kaltevalla pinnalla että loppuyönä en jaksanut enää taistella "elintilasta". Luovutin ja nukuin kyljellään seinää vasten ahdistettuna. Allani oli 10cm suikale ilmapatjaa, loput patjasta nousi pystyyn seinää vasten.
14.6.2022 Karlik ja Monte Cappa Cave House, lepopäivä.
Seuraavana aamuna näimme jälkiä aivan teltan vieressä. Villisikalauma oli kulkenut teltan taakse monttuun ja ollut siellä tovin rinkiin kasaantuneena. Koirat eivät ole kuitenkaan ajaneet villisikoja rinkiin sillä nämä koirat eivät niistä välitä. Rinkiin ne on pakottanut sudet! Tällä kertaa telttamme vaan sattui tilanteeseen jossa sudet metsästi villisikoja, joiden metsästämisen keskeytti läheisen lammaslauman vartijat jotka tulivat ajamaan susia alueelta pois. Ja me olimme tässä samassa tilanteessa teltan kanssa. Susiahan on Turkissa noin 7000kpl, samalla pinta-alasuhteella Suomen 270 sutta pitäisi korvata mukavalla 4000 sudella. Kannatetaan!
Yöllä myös satoi ja aamu oli täysin pilvinen joten jouduimme kasaamaan läpimärän teltan. Teltta laitettiin muovikassiin odottamaan hyvää hetkeä kuivaamiseen, sellainen tulikin 60km ajon jälkeen, kun aurinko alkoi jälleen paistamaan kirkkaalta taivaalta- Kuivaushetken jälkeen jatkoimme matkaa kohti seuraavaa yöpaikkaa, hyvin pienessä kylässä sijaitseva Monte Cappa Cave House odotti jo meitä.
Hotelli oli hieno, huone täysi kymppi, samoin isäntäväki. Hotellissa on arvioni mukaan 3-4 huoneistoa ja olimme nyt ainoat vieraat. Se sijaitsee pienessä, 3000 vuotta vanhassa Karlikin kylässä jossa asuu noin 40 perhettä. Tänä päivänä taas satoi, onneksi sadepäivä sattui lepopäiväksi joten kävelimme autioituneen kylän kaduilla ja nautimme tunnelmasta. Nyt keräsimme voimia tulevaa koitosta varten.
15.6.2022 Nousu perusleiriin, 2850m.
Saimme aamulla huikean hienon aamupalan. Maha täynnä oli hyvä lähteä jatkamaan matkaa kohti vuorikohdetta, onneksi ajomatkaa ei ollut kuin 80km. Ensin perillä menimme "aseistettuun linnoitukseen" Jandarman toimipisteeseen joka vastaa hieman suomen sotilaspoliisia. Jätimme heille kaikki tiedot reitistä vuorella, arvioidun vuorella oloajan sekä yhteystiedot. Lisäksi sain heiltä johtavan kenraalin puhelinnumeron, jos vuorella tarvittaisiin pelastuspalvelua. Tämän jälkeen ajoimme läheiselle parkkialueelle pakkaamaan rinkat.
Rinkat painoivat kohtuullisen paljon sillä mukana oli lämmintä vaatetta, ruokaa, keitin polttoaineineen, makuupussit, teltta jns. Pelkästään minulla oli rinkassa myös 10kg vettä! Onneksi meillä ei ollut kiire, kiirettömyydestä huolimatta hiki kuitenkin virtasi sillä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta niskaamme. Lämpötila oli 18 astetta mutta korkeudesta johtuen auringon lämpö alkoi vaikuttamaan yhä polttavammin.
Etenimme lyhyitä pätkiä, usein tauotellen. Lopulta saavuimme 2850 metrin korkeuteen ja tiesimme tällä paikalla olevasta tuulen ja ajan runtelemasta rakennuksesta. Yllätys oli suuri kun huomasimme että sen ikkunat oli korjattu, ovet uusittu, kaiken lisäksi kaksi ovea ei ollut lukossa. Kyseessä oli selvästi vuorikiipeilykäyttöön tehty rakennus, johon saisi jostakin avaimen ja siellä voisi yöpyä. Rakennuksen huoneetkin oli sisältä remontoitu joten houkutus kävi suureksi.
Rakennuksen sisässä olisimme suojassa jatkuvalta, tappavalta tuulen ujellukselta, joten pian teltamme nousi pystyyn rakennuksen pienimpään huoneeseen. Teltan laitoimme pystyyn sen vuoksi, koska tällä vuorella on paljon suurehkoja myrkyllisiä hämähäkkejä sekä skorpioneja, ehkä yön saa näin nukuttua hieman rauhallisemmin.
Illan saapuessa vuoren huippu oli taas pilvien peitossa, yöksi ylös oli luvattu jopa pieni lumikuuron mahdollisuus. Onneksi huomiseksi luvattiin täysin selkeää säätä, siinä toivossa me aloimme nukkumaan jo kello 19.00!
16.6.2022 Rankka päivä vuorella, Parmak Kaya 3630m.
Heräsin yöllä kun selkäni osui lattiaan, käännyin kyljelleni, nyt lonkka oli lattiaa vasten. Mietin miksi makuualusessani ei ollut ilmaa? Sinnittelin kuitenkin itseni uneen, heräten hetken kuluttua uudelleen, paikat puutuivat. Heli lähti käymään ulkona joten minäkin käytin "meluisan" hetken hyväkseni suunnaten ulos kuselle ja sen jälkeen pumppasin ilmapatjani taas täyteen.
Kylläpä sen jälkeen nukuttikin hyvin!
Heräsin, vilkaisin kelloa ja mietin: "Tunnin se patja piti ilmat sisällä, onko tällä alueella jotain minua vastaan? Vuonna 2006 makasin yksin 400 metrin päässä, -22 asteen pakkasessa, teltassa, samassa tilanteessa, patja puhjenneena. Ei vittu voi olla totta!"
Nukuin loppuyön, väkisin.
Heräsimme kello 05.30. Ruokailimme, pakkasimme rinkat ja aloitimme nousun kello 06.00. Sää oli ennusteiden mukainen, täysin selkeä ja lämmintä oli +5 astetta. Alkumatka edettiin loivaa laakson pohjaa pitkin, kunnes siirryimme kivikkoiselle rinteelle ja sitä kautta erittäin pitkälle harjanteelle. Harjanteelle joka veisi meidät huipulle saakka.
Mitä ylemmäksi pääsimme, sitä huikeammaksi maisemat tulivat. Pian 2000-2400 metriset tulivuoret olivatkin taustalla kovin matalan näköisiä. Samaan aikaan alkoi kuitenkin kehittyä taivaalle pilviä, varsinkin vuoremme eteläpuolelle. Paikoin siellä nousi jopa ukkospilareita kohti korkeuksia.
Nousumme jatkui, alusta oli paikoin irtonaista ja välillä jouduimme kiertämään harjanteella olevaa todella pehmeää lunta. Tällainen kiertotie suuntautui joka kerta vieläkin jyrkemmälle ja irtokiviselle etelärinteelle. Päähuipulle mennessä valloitimme kaksi matalampaa vuorta. Vauhti oli tällaisessa maastossa todella hidasta.
Kuusi tuntia leiristä lähdön jälkeen olimme päässeet 2,2 kilometrin päähän ja seisoimme vihdoin 16.6.2022 klo. 12.15, Parmak Kaya 3630m huipulla! Loppumatkan päähuipulle kuljimme ilman varusteita, ne jätimme alemmaksi vuoren harjanteelle.
Pilvien määrä lisääntyi, hetkittäin olimme jo niiden ympäröimiä. Aloitimme paluumatkan kohti leiriä. 3200 metrin korkeudessa vastaamme tuli kaksi erittäin väsynyttä ranskalaista miestä. Minusta heidän tilanne näytti melko toivottomalta. Kello oli 14.00, pilvet olivat valloittamassa vuorta, heillä tulisi pian aikaraja vastaan.
Me jatkoimme kuitenkin reipasta tahtia leiriin jossa päätimme purkaa teltan. Jatkaisimme saman tien matkaa alaspäin. Autolle saavuttaessa takana oli helvetillisen pitkä päivä, aurinko teki jo laskuaan kun heitimme varusteet autoon, varasimme tutun hotellin Kayserista ja ajoimme 25 kilometrin matkan hotellille. Ajomatkalla poikkesimme myös Migroksessa, vain sieltä sai olutta - olimme sen nyt ansainneet.
17-19.6.2022 Urgüp; Lepopäivä ja päiväretki vuorelle; Karain Tepesi.
Seuraavana aamuna siirryimme Kayserista Urgüpiin ja pidimme lepopäivän tutustuen pieneen kaupunkiin. Tähän väliin laitetaankin kartta alueesta missä olimme tähän mennessä liikkuneet. Mustat pallot ovat yöpaikkoja matkan varrelta. Matkan loputtua kilometrejä oli autolle tullut 800km.
Lepopäivän jälkeen kaipasimme hieman liikuntaa. Tänään oli lämmintä +26 astetta ja taivas selkeä. Ajoimme Urgüpista lähelle Karlikin kylää sillä olimme nähneet sen luona muutama päivä sitten kiinnostavan päiväretkikohteen ja 1500 metriä korkean Karain Tepesin.
Nautimme kauniista päivästä etsien reittiä vuoren huipulle ja takaisin alas. Nousimme kuvan vuorelle sen vasenta seinämää ja tulimme alas etualan harjannetta pitkin. Alas kylään päästyä saimme taas loppumatkalle seuraksi koiria jotka olivat tälläkin kertaa hyvin kilttejä.
19.6.2022 Göreme; Huikea luolahotelli ja läheltä piti- tilanne vuorilla.
Oli taas aika vaihtaa kaupunkia, nyt siirryimme kahdeksi yöksi Göremeen tuohon Kappadokian alueen "pääkaupunkiin" jossa asuu 2000 ihmistä. Täällä oli myös paljon turisteja kaikkialta maailmasta. Hotellimme sijaitsi ns. "Göremen katolla" jonka ainoa huonopuoli oli parkkipaikan löytäminen sillä perille saakka ei kannattanut autolla ajaa. Onneksi löysimme joka kerta autolle paikan vain muutaman sadan metrin päästä hotellista. Huoneemme sijaitsi muinaisessa kallioon hakatussa asunnossa.
Hotelliin päästyä suuntasimme läheisille vuorille. Kohde valikoitui tälle iltapäivälle aamulla vuorien ohi ajettaessa. Tuli vain tunne; "Tuonne me kiipeämme tänään." Ja niin me kiipesimme kummallekin vuoren huipulle ja nälkä kasvoi, joten kävimme samalla valloittamassa vielä alueen kolmannenkin huipun. Kaikki olivat noin 1500 metrisiä. Löysimme näiltäkin vuorilta vanhoja asumuksia ja erikoisia kalliomuodostelmia. Lämmintäkin oli tänään +28 astetta ja varjoisat paikat todella vähissä.
Yllä: Pitkällä zoomilla vuorilta kuvattuna Uchisarin linnavuori joka on 60m korkea ja siinä asui joskus 1000 ihmistä.
Kolmannen vuoren huipulla päätimme tehdä keittimellä retkiruuat. Maasto oli täällä heinikkoista ja rutikuivaa joten etsimme kauan aikaa keittimelle hyvää paikkaa. Löysimme lopulta kallion jolle keittimen sai suoraan. Avasin polttoainehanan ja laskin hieman bensiiniä keittimen kuppiin, hana kiinni ja tulitikulla bensiini tulee, esilämmitys oli käynnissä. Tällaisessa keittimessä esilämmitys tehdään jotta polttoainesuutin kuumenee ennen polttoainehanan lopullista avaamista. Näin kuuman suuttimen kautta virtaava polttoaine höyrystyy ja se palaa kuumalla ja puhtaalla liekillä. Annoin liekin palaa tovin ja aloin avaamaan polttoainehanaa. Liekki syttyi taas kerran täydellisesti, kunnes keitin alkoi "papattamaan" - keitin ryki polttoainetta epätasaisesti suuttimelle, kunnes kuului posahdus!
Keittimen ja pullon välistä roiskahti bensiiniä maahan joka syttyi palamaan. Nyt meillä oli liekki keittimessä, letkussa, maassa ja polttoainepullon ympärillä! Ensi ajatus oli paetakko vaiko yrittää sammuttaa sillä vaarana voisi olla tulen pääsy pulloon. Käänsin pullon liekkien keskellä kiinni mutta bensiini paloin edelleen iloisesti kohisten. Yllätyin kun sain sen puhaltamalla sammumaan! Tältä päivältä oli keitokset keitelty. Löysin vian heti, säätimen päässä ollut tulppa oli jostakin syystä löystynyt ja paine oli aukaissut sen päästäen paineellisen bensiinin väärästä paikasta ulos. Sain tulpan kiinni mutta rutikuivassa maastossa emme enää koettanut tehdä toimivuustestiä. Nyt lähtisimme paluumatkalle ja ruoka syötäisiin ravintolassa.
20.6.2022 Göreme; Taivas täynnä kuumailmapalloja ja Pigeon Valleyn vaellus.
Heräsimme aikaisin sillä Kappadokiassa nousee joka aamu, tuulesta riippuen, ilmaan jopa 200 kuumailmapalloa! Aikainen herääminen kannatti, hämärä hiljainen aamu jossa kuului vaan pallojen kuumailmapuhaltimien kohahtelu. Näky kuului sarjaan: "Kerran Elämässä!"
Iltapäivällä otimme sitten suunnaksi Pigeon Valleyn "Kyyhkysten laakson". Laaksossa menee vaellusreitti ja siellä on kuuluisia haltijattaren savupiippuja, erilaisia kalliomuodostelmia ja paljon muinaisia kallioon hakattuja kyyhkyslakkoja jotka ovat vieläkin käytössä. Vaelsimme tämä reitin edestakaisin sillä toinen vaihtoehto oli palata taksilla tai kävellä maantietä pitkin takaisin lähtöpaikkaan. Viileämmällä kelillä reittiä olisi voinut jatkaa rengasreitiksi kohti Love Valleyta. Olemme nyt kahden matkan aikana kiertäneet Göremen alueen laaksot ja ehdottomasti parhaat laaksot omatoimiseen vaellukseen ovat Red Valley, Rose Valley ja Love Valley. Kaksi ensimmäistä on helppoa yhdistää pitkäksi rengasreitiksi. Tässä videomme vuodelta 2019.
21-22.6.2022 Yö Ortahisarissa.
Viimeisen yön Kappadokian alueella vietimme läheisessä Ortahisarissa joka oli lopulta melko hiljainen paikka. Alueella oli kauniita laaksoja vaellukseen sekä Ortahisarin linna jossa meidänkin piti käydä mutta iltapäivän ukkonen sekoitti suunnitelmamme. Näin tyydyimme tänään kaupunkikävelyyn ja lepäilyyn. Alkuillasta keskustasta hotellille kävellessä törmäsimme ensi kertaa kahteen hieman ylimieliseen Kangalin koiraankin. Ne tulivat tien toiselta puolelta hyvin rehvakkaasti luoksemme ja alkoivat näykkimään. Tilanne kuitenkin loppui kun kielsin koiria Turkin kielellä.
Päivän lopuksi nappasin vielä parvekkeelta kuvan kolmesta vuorenhuipusta joilla pari sitten leikimme polttoainekeittimen kanssa.
22-24.6.2022 Paluu Kayseriin ja mielenkiintoinen paluumatka.
Viimeisen vuorokauden vietimme jo tutuksi tulleessa Hotel Ibiksessä, Kayserissa.
23.6 torstai aamuna lähdimme sitten paluumatkalle. Olimme hyvissä ajoin Kayserin lentokentällä ihan vain sen vuoksi että saimme heti huomata lennon olevan tunnin myöhässä - hyvä lentoyhtiö Sun Express!! Aika tuntui pirun pitkälti, varsinkin kun kone myöhästyi vielä hieman lisääkin. Onneksi Antalyassa oli koneen vaihtoon aikaa todella reilusti.
Saavuimme Antalyaan noin 1,5 tuntia aikataulusta myöhässä ja lähdimme heti taksilla kaupungin keskustaan. Jatkolento Antalya - Helsinki lähtisi vasta 20.55 joten meillä oli useita tunteja aikaa olla Antalyassa. Varsinainen kaupunkiin tutustuminen jäi vähiin sillä lämpömittari näytti varjossa +38 astetta. Valuimme kuumuuden sulattamina keskuskadulta suoraan sataman ravintolaan, ruokaa ja pari olutta, kiitos!
Palasimme ajoissa lentoasemalle taas huomaten että lento oli tunnin myöhässä!
Oli muuten ensimmäinen ja viimeinen kerta kun lentäisimme Sun Expressillä, tällä matkalla neljä lentoa ja kaikki reilusti myöhässä. Kun monet muut koneet olivat aikataulussa niin kaikkea ei voinut selittää enää ruuhkaisilla keski-euroopan kentillä.
Lentoasemalla tuli viereeni venäläinen perhe, tunnin kuluttua huomasin että mies vieressäni tärisi ja voi todella pahoin. Vaihdoimme paikkaa vain huomataksemme että sama mies oli tulossa samalle lennolle, kaiken lisäksi eteeni istumaan. Paluulennolla hän sitten tärisi, oksensi, lääkäri mittaili arvoja ja henkilökunnan kanssa miettivät tuleeko eteen välilasku. Onneksi ei tullut. Laskeuduimme lopulta juhannuksena klo.03.00, kaksi tuntia myöhässä Helsinki-Vantaalle. Pääsimme nopeasti kentältä ulos ja soitin Lentoparkin kuljetukseen, eli Lähitaksiin. Lähitaksi kertoi että heidän kuljetussopimus ko. yhtiön kanssa oli loppunut samana yönä klo.00.00.
Alkoi olla hermo pinkeällä! Etsin ko. yhtiön yhteystiedot 24/7 jossa ei kukaan vastannut. Tovin mietimme jo itse taksin ottamista kunnes / sattumalta / hyväksi onneksi joku tuli yöllä kentälle ko. firman uudella kuljetuksella jolla pääsimme kauppakeskus Jumboon noutamaan automme.
Eikä siinä vielä kaikki!
Kiitos sinä venäläinen perhe jossa tuntui sairastavan kolmekin henkilöä, kiitos kun olitte kaikki vielä ilman maskia koneessa! Kiitos siitä viikon kovasta koronakuumeesta, kivuista ja nyt jo toista viikkoa jatkuvasta jälkitaudista. Kiitos!
---------------------------------------------------------------
MATKAN KUSTANNUKSET
Paljonko tällainen omatoimi matka maksaa? Minkä hintainen on vuokra-auto Keski-Turkissa? Mihin hintaan pääsee nukkumaan hotelliin? (2022 hintataso alk.14e/vrk/2hl). Tälle sivulle kokoamme kaikki matkan kustannukset. Kustannukset eivät sisällä etukäteen hankittuja retkeilyvarusteita, matkavakuutusta yms. Lennot: Meno-paluu yhteensä 720e, 2 henkilöä. Saimme lennot todella halvalla, hyvin tyypillistä on että lennoista joutuu maksamaan yli 1000e kahdesta henkilöstä. Lentolipumme hinta sisältää käsimatkatavaran 8kg ja ruumaan 30kg / henkilö. Reitti: Helsinki - Antalya - Kayseri. Lentokenttäpysäköinti: 55e.
Auton pysäköinti matkan ajan lentoasemalla, Vantaa. Paikaksi valitsemme GoParking Jumbo.
Vuokra-auto: 340e.
11-22.6.22 Auton vuokraus sisältää kaskon ja vapaat kilometrit.
Majoitus / Yöpyminen: 11 yötä, yhteensä 605e.
Yleisesti hotellien hinnat alkavat noin 20 eurosta ylöspäin, kahdelta henkilöltä. Jos haluaa maksaa yöstä 100e (2hlö) saa jo todella upean majoituksen. Itse olisimme päässeet näissä kuluissa helposti vähemmälläkin mutta halusin Göremeen kahdeksi yöksi "eeppisen" luolamajoituksen sviittiin, emmekä muutenkaan katsoneet majoituspaikkaa kovin tarkkaan hintojen mukaan. Todella hyvissä yöpaikoissa nukkuen hotellikulut olisi saanut helposti laskettua alle 400 euroon.
10-11.6.22 Hotelliyö: Ibis, Kayserin keskusta-alue 35e.
11-12.6.22 Hotelliyö: Zumrut Palas, Erciyes 43e.
12-13.6.22 Hotelliyö: Cappadokia Antique Gelveri Cave Hotell, Guzelyurt 50e.
14-15.6.22 Hotelliyö: Monte Pappa Cave House, Karlik. 62e.
16-17.6.22 Hotelliyö: Ibis, Kayserin keskusta-alue 30e.
17-19.6.22 Hotelliyö 2kpl: Hotel Elvan, Urgup 78e.
19-21.6.22 Hotelliyö 2kpl: Arif Cave Hotell, Göreme (Kappadokian alue) 240e.
21-22.6.22 Hotelliyö: Corner in Cappadokia, Ortahisar 37e.
22-23.6.22 Hotelliyö: Hotell Ibis, Kayserin keskusta-alue 30e.
KUSTANNUKSET yllä olevat yhteensä: 1720e.
KUSTANNUKSET yllä olevat per henkilö: 860e.
**********
Ruoka vuorille ja vaelluksilla: yhteensä 150e.
Tämä summa sisältää retkiruokia vuorille ja vaelluksille. Saatavuudesta johtuen ne kannattaa ostaa Suomesta mukaan. Kyseessä on siis ruokapussit joihin lisätään vain vesi.
Ruokailu ravintoloissa:
Kayseri ja muut kohteet yleisesti kanavarrasateria ilman juomaa 4 euroa, sis. usein meze alkupalat.
Göremen alue Kappadokiassa vastaava hinta turismista johtuen noin 7 euroa.
Yksi halvimmista esimerkeistä Kayserissa. Döner sisälsi 2kpl noin 20cm pitkää rullakebabbia, sisällä paljon lihaa ja salaattia + ranskalaiset perunat. 1.5e per annos!
Esimerkkejä muista kuluista:
Taksi Kayserissa lentokentältä hotellille tai hotellilta keskustaan, matka kummassakin noin 3km. Hintaa tällaiselle taksimatkalle tuli virallisesti joka kerta alle 3 euroa.
Taksi viimeisenä päivänä Antalyan lentoasemalta keskustaan ja takaisin, hinta / per suunta (17km) noin 10e.
Olut kaupoissa, EFES 0,5ltr tölkki, vakiohinta 1,6e.
Kaupoissa1ltr Cokis yms. noin 0,4e.