23.5 - 1.6.2025 Paluu korpimetsiin.

8 yötä telttaillen meni liian nopeasti. Linkki kuva-albumiin löytyy kertomuksen lopusta, albumi täydentyy pian.

TULOSSA VIELÄ PARI VIDEOTA

23.5.25 Perjantai

Ajoin perjantaina töiden jälkeen Lurun kanssa Kuopioon, missä majoituin veljeni luona.

Siinä hyvin lyhyesti ensimmäinen reissupäivä.

24.5.25 Lauantai

Siirtyminen suurpetojen valtakuntaan.

Sää: Melkein pilvistä, poutaa, +14 astetta, tuleva yö +8 astetta.

Seuraavana päivänä lähdimme Lurun kanssa sitten kohti Kuhmon korpimaita. Olin katsonut kartalta kolme uutta mahdollista paikkaa teltalle. Paikan yksi edellytys oli että lähellä on järvi tai lampi ihan jo peseytymistäkin varten. Ajo aika leiriin olisi alle 3 tuntia joten teltan pystyksessä olisimme ennen kello kolmea, mutta toisin kävi.

Ensinnäkin lopun hiekkatiet alueella olivat paikoin melko surkeassa kunnossa ja Mersu otti muutaman pohjakosketuksen ihan väkisinkin. Toisekseen ensimmäinen ehdokas osoittautui maastoltaan mahdottomaksi pystyttää leiriä, ainakaan 300m säteelle lammesta. Toisessa kohteessa oli hakkuuaukko, kolmannen kohteen ympäristö oliki suurelta osin nuorta "talousmetsää". Niin ajelin hiekkateitä eteenpäin tutulle ja turvalliselle telttapaikalleni. Perillä olin nälkäisenä klo. 18 aikaan.

Illalla kävimme vielä metsässä vaeltamassa, etsimässä suurpetoja ja niiden jälkiä. Lähin tuore karhunpaska löytyikin jo 20 metrin päästä teltasta, seuraava 200 metrin päästä. Illalla oli edessä Lurun ensimmäinen telttayö!

"Leirimaisema."

25.5.25 Sunnuntai

Luru osoittautuu karhukoiraksi!

Sää: Aamulla sadetta 06-08.00, loppupäivä puolipilvistä, +23 astetta, tuleva yö +8 astetta.

Luru ei meinannut edellisenä iltana rauhoittua telttaan, piti kuunnella kaikkien lintujen ääniä, tuulen huminaa latvuksissa yms. Lopulta Luru kuitenkin nukahti ja nukkui yön levollisena vieressäni.

Aamupalan teimme nuotiopaikallamme, täksi päiväksi oli luvattu kovia ukkoskuuroja mutta suurin osa meni joko Kuhmon tai Venäjän suunnassa kohti pohjoista ja päivä oli pitkälti täysin poutainen ja lämmin, todellakin lämmin sillä virallinen tilasto kertoi .

Kävimme pariin kertaan vaeltamassa ja kyttäämässä metsissä. Löysimme paljon merkkejä suurpedoista, niin jälkiä kuin ulosteitakin. Luru alkoi näyttämään ensimmäisiä merkkejään erikoistumisesta karhujen etsintää ja vainun perusteella löysimmekin eräästä notkelmasta tuoreet jäljet. Niiden perusteella paikalla oli vähän aikaa sitten nukkunut karhuemo ja kaksi pentua. Luru sai leirissä päivällä luun ja sitä oli kiva piilotella metsässä eri paikkoihin, piilopaikka taitoi vaihtua jo tänään lähes 10 kertaa.

26.5.25 Maanantai

Karhun huuto.

Sää: Melkein selkeää, +20 astetta, tuleva yö +11 astetta.

Aamupäivällä Lurun luun piilottelu jatkui, pari kertaa raaski hieman kulmaa purra mutta pian se oli taas piilotettava uuteen paikkaan. Aamulenkillä käytiin kiertämässä hienossa oikein vanhassa metsässä jossa löysimme paljon karhunjälkiä.

Iltapäivän metsäretki suuntautui suoalueelle. Talsimme minulle tutuissa maisemissa ja pian suon ylityksen aikana Luru sai vainun lännen suunnasta. Luru katsoi minua, kuin kysyen lupaa mennä hajun suuntaan. Lupa heltisi ja talsimme suolla peräkkäin, Lurun toimiessa retkueen nenänä. Pian aloin erottamaan kauempaa eläinten jälkiä ja Lurun vainun lopputulos on selvä eläinten polku suon yli, tätä polkua oli pääasiassa käyttänyt karhut ja olipa polun varressa myös hyvin tuore karhunpaska.

"Tuore karhunpaska. Paikoin soilla ja metsissä oli paljon edellisen vuoden karpaloita ja puolukoita."

Kävimme välillä leirisissä tekemässä ruuan. Tänään alkuillan ruokani oli nuudelia ja säilyketölkillinen lihapyöryköitä. Oli turhaa haaskata kohtuullisen lähellä autoa sijaitsevassa leirissä mitään retkiruokapusseja, säilyketölkeillä pääsi selvästi halvemmalla. Luru jatkoi luun piilottelua ja Lurun ruoka aika oli juuri ennen iltaretkelle lähtöä. Tuo retki suuntautui lähemmäksi leiriä ja loppu ajasta istuimme tovin lähellä lammessa sijaitsevaa majavanpesää, jos olisimme päässeet kuvaamaan asukin läheltä. Tällä kertaa ei tärpännyt, ehkä toiste sitten.

27.5.25 Tiistai

Karhun huuto.

Sää: Aamulla sadetta, alkuillasta pari lyhyttä kuuroa, illalla selkeää, +19 astetta, tuleva yö +9 astetta.

"Luru tutkii ahman repimää puuta."

Lyhyiden päiväretkien jälkeen illalla suuntasimme ns. päivä pidemmälle retkelle. Lähdimme leiristä kohti hienoa, suojeltua ikimetsää sijaitsevatta aluetta, ilmassa leijui sateen uhka. Vaelsimme alkumatkan vanhaa päättyvää metsäautotietä pitkin tarkkaillen samalla teiden laitoja, olisiko joku suurpeto jättänyt niihin tassunsa jäljen. Löysimme alkumatkasta tuoreet ukkometson jäljet ja lukuisia hirven jälkiä, kunnes siirryimme tien loputtua metsään. Pian metsässä kuului Lapista tuttu ääni. Tiesin että tässäkin metsässä on kuukkeleita mutta en ole koskaan sellaista Kuhmon alueella nähnyt. Nyt meitä lensi vastaan kaksi kuukkelia. Nämä kuukkelit olivat arkoja ja tyytyivät tarkkailemaan meitä hetken hieman kauempaa. Jätin niille puun oksalle pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä ja jatkoimme matkaa yhä syvemmälle metsään.

Pian taivaalla liikkunut tumma pilvi muutti suuntaansa ja alkoi satamaan vettä. Menimme sateen suojaan suuren kuusen katveeseen sillä kyseessä olisi vain lyhyt kuuro. Ehdimme istua suojassa minuutin verran kun pitkästä aikaa kuulin tutun äänen! Karhu mölähti kovaa kun se lähti selkämme takaa jonkun puun alta liikkeelle. Emme ehtineet nähdä sitä mutta äänestä sen kyllä tunnisti. Jos sadetta ei olisi tullut, olisimme kävelleet suoraan karhun lepopaikalle ja päässeet kenties jopa kuvaamaan karhun lähdön. Joskus se on niin pienestä sattumuksesta kiinni.

Illan aikana kyttäilimme metsää myös naamioverkon takaa mutta emme nähneet korppia suurempaa metsän asukkia.

28.5.25 Keskiviikko

Kajaani kutsuu.

Sää: Melkein selkeää. +19 astetta, tuleva yö +13 astetta.

Tänä päivänä ajelin Lurun kanssa hieman pohjoisempaan ja etsimme hiekkateiden varsilta uusi leiripaikkoja, ihan tulevia matkoja ajatellen. Päädyimme lopulta alkuillasta Kajaanin lentokentälle jonne Helin kone laskeutui tunnin myöhässä. Helin hypättyä kyytiin ajoimme takaisin leiriimme, pois ihmisten ilmoilta.

29.5.25 Torstai

Karhuvainuja.

Sää: Puolipilvistä, alkuillasta muutama pieni sadekuuro, +19 astetta, tuleva yö +12 astetta.

Päivällä kävelimme läpi kauniita metsiä ja taas kerran Luru pysähtyi ja katsoi kuin lupaa pyytäen lähteä nuuskimaan toiseen suuntaan. Kun lupa tuli, lähti Luru kohti nenään tulevan tuoksun lähdettä ja pian löytyikin sammaleikosta karhun kävelyjäljet. Seurasimme niitä tovin mutta lopulta poikkesimme jäljiltä sillä ne menivät lenkin pituuteen nähden aivan väärään suuntaan. Jälkiä pidemmälle seurataksemme meillä pitäisi olla mukana enemmän juotavaa ja välipalaa.

Alkuillan retkemme suuntautui lammen pohjoispuolelle. Pian metsässä tuli vastaan kumpare jonka ohitimme sen oikealta puolelta, koska vasemmalla puolella oli pieni mutta melko tiheä kuusikko. Kumpareen ohi päästyä se sitten kuuluikin, karhu nuuski ilmaa kumpareen toisella puolella. Tällä kertaa jätimme karhun rauhaan sillä leirin lähellä, juuri tällä alueella on liikkunut usein karhu pentujensa kanssa. Niiden jälkiä oli ilmestynyt alueelle meidänkin leirissä olon aikana. Päivän eläin havainnot olivat siinä, lukuunottamatta tietysti lintuja joita näimme melko paljon.

Elimyssalossa, kuvan keskellä majavan pesä.

30.5.25 Perjantai

Elimyssalon majavat.

Sää: Aamuyöllä ja aikaisin aamulla sadetta, melkein selkeää, +18 astetta, tuleva yö +10 astetta.

Aamulla nukuimme pitkään ja söimme nuotiopaikalla tukevan aamiaisen. Ajoimme autolla Elimyssalon parkkipaikalle ja aloitimme vaelluksen Elimysjärven länsirannalle, tosin vaellus venyikin itärannan laavulle saakka. Näimme matkalla kaksi majavaa, kuukkeleita ja metson pesän. Lounaan söimme Elimysjärven laavulla. Päivä oli todella lämmin ja hyttysetkin loistivat poissaolollaan, kuten aikaisempinakin päivinä.

Majavat ovat nostaneet Elimysjärven pintaa.

31.5.25 Lauantai

Talousmetsää.

Sää: Aamulla sadetta 06-08.00, loppupäivä puolipilvistä +23 astetta, tuleva yö +6 astetta.

Päivästä ei ole kauheasti kerrottavaa. Vaelsimme pidemmän retken joka alkoi erämaalla, väliin eksyimme helvetilliseen ryteikköön talousmetsässä, kiitos harvennusten joissa kaikki puut ja oksat jätetään metsään! Loppumatkasta pääsimme taas turvaan erämaametsään.

Illalla Luru nukkui väsyneenä leirinuotiolla.

1.6.25 Sunnuntai

Kotiin paluu.

Sää: Pilvipoutaa, kun lähdimme ajamaan pois alkoi vesitihku.

Kotiin ajaessa mietimme milloin pääsemme taas seuraavan kerran rajanpinnan erämaahan?

Se on nyt kuitenkin varmaa, että se retki toteutuu sitten selvästi tilavammalla autolla. : )

Aloitin omat ns. suurpetoretket syyskuussa 2009.

Olen sen jälkeen käynyt Kuhmon alueella 24 kertaa ja yöpynyt siellä 74 yötä.

Tässä kohteessa missä olimme nyt käyntini oli 18. ja öitä tuli täyteen 40!

LINKKI Kuva-albumiin.