Ajoimme lauantai aamuna mökille Lohjansaareen jossa laitoimme mökkiin lämmöt päälle ja sen jälkeen suuntasimme autolla Lohjanjärven eteläpuoliselle alueelle. Tällä kertaa olimme valinneet viikonlopun kohteiksi kaksi aivan uutta aluetta. Kumpikin sijaitsi Raaseporin susireviirin alueella.
Aamu oli pilvinen, pakkasta -5 astetta. Kuljimme ensin autolta suoraan kohti etelää, vanhaa suljettua tiepohjaa pitkin. Tiellä näkyi kauriiden, kettujen ja supikoirien jälkiä. Kaikki jäljet olivat saman aamun jälkiä, sillä yöllä oli maahan satanut ohut lumiharso.
Päivän aikana taivas selkeni ja pakkanen kiristyi. Hyvin pian kelloni mittari näytti -10 astetta jota purevoitti alkanut tuuli (kellooni on yhdistetty ulkoinen lämpötila-anturi joka on kiinnitetty reppuun). Näimme metsässä livenä läheltä kotkan ja yhden kauriin. Eläimet pysyivät valoisaan aikaan hyvin piilossa ja suuressa osassa metsää oli lunta niin vähän ettei eläinten jälkiä oikein erottanut. Maasto oli kuitenkin kaunista ja saimme siten nauttia hienoista ulkoilumaastoista. Illalla palasimme takaisin mökille saunan lämmitykseen.
Sunnuntaina oli pakkanen kiristynyt entisestään, mittari näytti -16 astetta ja tuuli tuiversi entiseen malliin. Nyt suuntasimme mökiltä hieman pidemmälle, alueelle jossa oli tehty viimeisimmät havainnot Raaseporin susilaumasta. Metsään päästyä törmäsimmekin lähes heti kylttiin joka kertoi hyvin alueesta: Liikkuminen kielletty huhti- heinäkuun ajan, aina maastopyöräily-, tulenteko-, telttailu-, kalastus-, metsästys- yms. kielto. Siis todellinen rauhoitusalue!
Olimme ensi kertaa tällä alueella ja se osoittautuikin maastoltaan melko monipuoliseksi. Kuljimme välillä jyrkkäseinäisissä laaksoissa, välillä kangasmetsässä kunnes kohosimme teräväreunaisille harjuille. Kaikkialla oli kallioita, pikku puroja ja luonnontilaista metsää. Melko kaunista seutua siis. Maassa oli lunta vain paikoin, avoimissa kohdissa joten lumijälkiä emme juurikaan voineet etsiä.
Tovin kierreltyämme saavuimme vanhalle, suljetulle metsäautotielle jossa silmiin pisti suora jälkijono. Susi on jolkotellut tietä pitkin kohti etelää, pian viereen ilmestyi toiset jäljet eli sudet olivat olleet selvästi saalistusmatkalla. Alueella asuu noin 10 suden lauma joka välillä liikkuu yhdessä ja välillä siitä erkanee osa erillisille metsästysmatkoilleen.
Iltapäivällä söimme eväitä, keitimme kuumaa kaakaota ja vaelsimme alueella. Päivän aikana sai hieman käsitystä alueesta tulevia retkiä varten. Päätimme palata tänne viimeistään talven lumilla, mikäli lunta tulee? Silloin voisimme liikkua pitkiäkin matkoja liukulumikengillämme.