Kohtaamisia on sarja lyhyitä tarinoita / klippejä kohtaamisista suurpetojen kanssa.
Tulin metsästä hakkuuaukiolle, edessäni kohosi matala vaara ja päätin nousta sen laelle. Siellä olisi mukava pitää tauko ja katsella ympäröivää maastoa. Ohitin noustessani tiheän katajikon ja pysähdyin vaaran laella olevalle kivelle. Paikasta näkyi jopa Suomen ja Venäjän puista avoimeksi hakattu rajalinja.
Olin vaeltanut teltaltani tänne noin 10 kilometriä. Metsät olisivat vielä tovin hiljaisia sillä lämpömittari näytti varjossa +27 astetta. Illan saapumiseen oli vielä monta tuntia joten nyt minulla oli hetki aikaa levätä. Istuskelin kivellä tunnin ja päätin sitten jatkaa matkaani. Lähdin takaisin tulosuuntaani ja lähestyin taas tuota aukon keskellä olevaa pientä katajikkoa. Välimatkaa oli 70 metriä kun kuului murahdus ja katajikko heilahti.
Siinä seisoin hakkuuaukolla ja tuijotin karhua joka juoksi suoraan minua kohti!
Tuijotin karhua hypnoottisesti suoraan silmiin, se lähestyi luotisuoraa linjaa, kunnes parinkymmenenmetrin päässä juoksu linja alkoi kaartamaan sivuun - valehyökkäys!
Karhu juoksi täysillä kolmen metrin päästä ohitseni. Katsoin koko hyökkäyksen ajan suoraan kohti karhua ja hetken kuluttua se katosi vauhtia hiljentämättä 100 metrin päässä olevaan näreikköön.
Koko tapahtuma meni ohi kuin unessa, murahduksen jälkeen en muista mitään ääniä. Varmasti aukon risukko ryskyi mutta adrenaliiniryöppy peitti kaiken alleen. En tuntenut pelkoa, en mitään, mutta minuutti tapahtuman jälkeen oli pakko laskeutua istumaan, heikotti.
Päädyin tapahtumankulussa seuraavaan;
Karhu oli ollut päivälevolla katajikossa ja nähnyt kun kuljen ohitse joten se pysyi hiljaa piilossa. Se pysyi siellä vaikka näki minut koko ajan kun istuin vaaran kivellä. Kun lähdin takaisin juoduin kulkemaan taas suoraan kohti karhun lepopaikkaa jolloin karhu tunsi itsensä nähdyksi / uhatuksi ja päätti tehdä valehyökkäyksen. Se näytti että täältä pesee jos alat mulle ryppyilemään. En toivo että kohtaan samanlaista tilannetta enää koskaan mutta olihan se upea kokemus! Kun pian jatkoin bongaus iltaani en tuntenut sen enempää pelkoa karhuja kohtaan kuin ennenkään.
Olin karhujen metsässä, karhujen ehdoilla.