Ajelimme aamulla kohti Raaseporin susireviiriä, lunta oli alueella Forecan lumikarttojen mukaan pari senttiä. Hyvältä lumitilanne näyttikin vielä ennen Pohjaa, missä näkyi metsissä paljon lumettomia alueita, mutta kun matka jatkui kohti länttä niin lumenmäärä alkoi lisääntymään ja mieleemme hiipi ajatus: "Pääsisimmekö ilman suksia edes metsään?"
Päätimme kuitenkin lähteä rinkat selässä liikkeelle mutta heti alkumatkasta meidän piti muuttaa suunnitelmia. Tänä pääsiäisenä ei tulisi pitkää vaellusta, ei rengaslenkkiä, eikä telttaa pystytettäisi ihan sinne minne suunnittelimme.
Pääsimme onneksi alussa etenemään metsäautotietä hieman syvemmälle metsään. Loppumatka leiripaikkaan kuljettiin sulanutta mäenharjannetta pitkin. Suurin osa metsäalueista kun oli 20-40cm syvän lumen peitossa. Leirin pystytimme lopulta 2.5 kilometrin päähän autostamme. Sekin oli jo voitto kun mietti vallitsevaa lumitilanne!
Kiertelimme päivän aikana lähialueilla jossa tarvoimme välillä syvässäkin lumessa. Ylitimme osin jäätyneitä puroja ja väistelimme vetisimpiä paikkoja. Öisin oli sen verran kylmää, että susien ja kettujen jälkiä ei lumeen voinut jäädä. Löysimme kuitenkin suden ulosteita ja lopulta susilauman tappaman hirvenvasan. Saimme päivän aikana kuljettua uuvuttavassa maastossa noin 5 kilometriä.
Illan istuimme nuotilla, kuunnellen hiljaista metsää.
Päivä oli lämmin, t-paita sää, mutta yöllä lämpötila laski taas pakkasen puolelle ja heräsimme aamulla jäähuuran kuorruttamassa teltassa.
Tällä kertaa vaellus alueella jäi todella vähäiseksi, mutta palaamme tänne vielä tänä kesänä. Josko silloin pääsisimme edes kuulemaan suden äänen?
