Vuoden toinenkin vaunuretki suuntautui Raaseporin susireviirille, tällä kertaa hieman eri paikkaan kuin ensimmäinen. Perjantaina ehdimme käydä läheisen järven ympäristössä lyhyellä iltakävelyllä ja tälläkin retkellä löysimme taas huikean kauniita maisemia.
Tämä alue se jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen.
Hyvin nukutun yön jälkeen kävimme aamulla lyhyellä lenkillä vaunun läheisyydessä. Löysimme huikeita kalliomuodostelmia, jonkin vanhan patorakennelman sekä maasta pilkistelevän ruosteisen esineen. Katsoin ensin että kyseessä olisi jokin työkalu mutta kun kaivoin sitä esiin sammaleikosta alkoi Helin ensimmäinen kommentti käydä toteen - se oli tosiaankin pommi ja vieläpä räjähtämätön! Ilmoitimme asiasta heti eteenpäin. Aamu oli siis alkanut ainakin yllätyksellisesti.
Palasimme vaunulle ja lähdimme kauppareissulle Pohjaan. Palattuamme lämmitimme vaunussa jo kotona valmiiksi tehdyn ruuan jonka jälkeen siirryimme autolla muutaman kilometrin päähän, paikkaan josta aloitimme päivävaelluksen. Sää oli selkeä ja varjossa lämpömittari näytti +23 astetta. Tiedossa oli siis kuuma vaelluspäivä.
Alkumatkassa löysimme suden jäljet sekä tien laidassa lämmittelevän vaskitsan. Vaelsimme päivän aikana metsissä, kallioilla ja liikenteeltä suljetuilla hiekkateillä. Maisemat olivat upeat ja niiden hienoutta lisäsi vielä ajankohta. Metsissä alkoi aluskasvillisuus vasta vihertää ja sen vuoksi pitkät heinät, saniaiset yms. loistivat poissaolollaan, kun ne kohoavat täyteen mittaansa....minusta metsä ei ole silloin enää yhtä kaunis kuin tähän aikaan alkukesästä.
Näimme päivän aikana metsoja, teeriä, pyitä, kotkan, kurkia, vaskitsan, suden jäljet jne.
Luru teki oman ennätyslenkkinsä 8.5km ja aikaa meillä meni siihen 4,5 tuntia. Välillä Luru sai viilennystä mm. järvivedestä jota laitoin sen selkään. Keskinopeuttamme nosti tällä kertaa loppumatkan tieosuus jossa liikuimme hieman nopeammin kuin metsässä. Olemme laskeneet että metsäosuuksilla pienen repun kanssa sopiva liikkumistahti on maximissaan 1.5km/h!
Kun vauhti on hiljainen, liikut äänettömämmin, sinulla jää myös enemmän aikaa havaita luontoa, jälkiä ja eläimiä. Hiljaa liikkuessa eläinten näkemismahdollisuudet kasvaa huomattavasti!
Ilta saapui leiriin ja aurinko laski. Lähdin ulos ja sydämeni hyppäsi kitalakeen!
Se ulvonnan ääni, se tunkeutui vartalon läpi, se oli niin eeppinen!
Suden ulvonnan erottaa todella selvästi kaikkien koirien ulvonnasta.
Muutan kerran se kuului klo.22.30 aikaan ja sitten se loppui. Lauma oli muutaman kilometri meistä länteen. Ne olivat juuri täydellisesti reviirin hotspotissa, pisteessä jossa lauman sudet viettävät eniten aikaa. Ja seuraava retkemme suuntautuu juuri sinne, hotspotin keskipisteeseen, siellä olemme pian kaksi yötä.